Heinäkuun kirppislöydöt

 

Viime postauksesta on vierähtänyt jo kolmisen viikkoa, mutta lomallahan on lupa höllätä kaikista normirutiineista. Ja kaikkihan tietävät, että aika juoksee lomalla aina turhan nopsaan! Lomat ovat kuitenkin nyt takanapäin, joten blogikin on aika herätellä horroksesta. 

Heinäkuussa löytyi useita kivoja kirpputorituomisia kodin kaunistukseksi ja vartalon somistukseksi. Aarikka löytöjä olivat kelta-valkoinen Tuliainen -peltipurkki ja puinen Ruustinna kynttilänjalka. Koottava puinen nukke oli symppis ymmyrkäisine ilmeineen, vaikka alkuperästä ei ole tietoa(?). Punaisen Ristin Kontti -kirpputorilla oli heinäkuussa muutaman päivän ajan astiat puoleen hintaan, joten ostin sieltä mm. Barokki kermakon ja sokerikon (Riihimäen lasi, Erkkitapio Siiroinen) sekä ison joukon erilaisia, sinikuvioisia lautasia. Retrohenkinen Aladdin termospullo ajettiin heti sisään kesäretkellä ja metallinen S-kirjain löysi paikkansa kirjakaapin päältä. Vaatetuspuolella kirppikseltä tarttuu aina jotain hyppysiin, ja heinäkuussa mm. Biancon lyhytvartiset nahkasaappaat iskivät meitsin silmään. Syksy saa tulla! 80-luvulla teinivuosia viettäneelle myös nahkaiset purkkarit olivat ehdoton ostos.

Eläinpuistossa

 

Harrastimme viikonloppuna leppoisaa kotiseutumatkailua ja vierailimme lasten kanssa iltapäiväretkellä Kuopion eläinpuistossa Vehmasmäessä. Retkellä mukana olivat omat lapset sekä lasten serkkutyttö. Viime eläinpuistovierailusta oli aikaa kulunut jo kuutisen vuotta. Poju oli tuolloin 3-vuotias pikku taapertaja, nyt toimelias kameran kanssa heiluja. Puistossa oli nähtävillä moninainen joukko erilaisia kotieläimiä. Hauskaa oli seurata lasten eläininnostusta kun kipin kapin juoksivat aitaukselta toiselle. Aitauksista bongattiin ilon kiljahdusten saattelemana mm. marsuja, kaneja, kanoja, lampaita, aasi, poni, possuja, alpakoita, strutsi, vuohia, kalkkunoita ja monia muita tuttuja ja vähän oudompiakin kotieläimiä. Kissa-aitaukseen saivat vierailijat mennä sisälle ja hellitellä kisuja, mikä aiheutti ihastusta sekä lapsosissa että äidissä. Kaiken kaikkiaan mainio parin tunnin keikaus. Iloinen mieli, kiireetön olo ja säänä hellivä helle.

 

 

Mansikkahilloa

 

 

Jokakesäiset hillonkeittotalkoot pidettiin eilen, kun raahasin torilta kotiin pari viiden kilon mansikkalaatikkoa (Ikean iso kassi osoittautui oivaksi apuvälineeksi tässäkin kantohommassa). Mansikan hinnan voi sanoa nyt olevan kohdillaan kun laatikollisen mansikkaa saa 15 eurolla (taidetaan sittenkin hakea torilta vielä yksi satsi). Mansikan säilömme yleensä hilloksi, pakastimeen marjaa tulee laitettua niukasti. Ja tuoreeltaan mansikoita on tietysti syötävä kukkurapäin! 

Meillä mansikan möllykäiset keittelee perinteisesti hilloksi isukki, minä peesailen vain apuna mansikan perkauksessa. Tänä vuonna osaan hillosatsiin lisättiin mansikoiden joukkoon mustikoita, jolloin hillosta ei tule niin imelää kuin pelkästä mansikasta. Hillonkeitossa tärkeää on säilöntäpurkkien puhtaus eli hillopurkit on ehdottomasti keitettävä ennen säilöntää. Hillopurkit on myös täytettävä kuumalla hilloseoksella piri pintaan ja suljettava heti täytön jälkeen kuumiltaan, jolloin hillon jäähtyessä purkkiin syntyy tyhjiö ja hillo säilyy homehtumatta. Muut hilloamisen niksit löytyvät mm. hillosokeripakkauksen kyljestä. Ehdoton säilytyspaikka hillopurkkien rivistölle on taloyhtiön kylmäkellari. Olen kuullut, että nykyään moni taloyhtiö on muuttanut perinteiset kylmäkellarit lämpimäksi säilytystilaksi, koska ihmisten kylmäsäilytystarpeet ovat vähentyneet. Perus keittiöjääkaapin omistajana ihmettelen minne sitten laittaa purkit ja purnukat jos kylmäkellari hävittäisiin meidän taloyhtiöstä. Ei ikinä. Eläköön kylmäkellarit!

 

Oi ihana kesä

 

Ihana kesä on ollut tähän asti. Aurinko ja lämpö ovat hellineet lomalaista. Kesäkuu ja hoitovapaa hurahtivat vauhdilla, mutta vielä on kuukausi aikaa lomailla ja nauttia lasten kanssa vapaista kesäpäivistä. Marjat ja sienet kutsuvat pian metsään ja pieni lapsenmielinen kesäreissu sekä joukko muita kivoja pikku kesäpuuhasteluja on takataskussa odottelemassa.