Kiitos ja heippa työkaverit!

Työpaikka vaihtuu. Mielessä haikeutta ja ikävää menneeseen sekä intoa ja jännitystä tulevaan. Työkaverit lahjoivat minua lähtijää ylenpalttisesti. Suuri kiitos teille ihanaiset. Halauksia ja kaikkea hyvää!

Keittiöpyyhkeet (ja ehkä huopakin)

HARLEKIINI-pyyhe, KUPPILA-pyyhe, MARJAONNI-pyyhe, KEHRÄ-pyyhe, HELMI-pyyhe, RIIKINKUKKO-pyyhe. Kuvat: http://www.lapuankankurit.fi/verkkokauppa/fi/

HARLEKIINI-villahuopa, TAIVAANVALKEAT-villahuopa, MAATUSKA-villahuopa, KEHRÄ-villahuopa, POMPOM-villahuopa. Kuvat: http://www.lapuankankurit.fi/verkkokauppa/fi/

Jälleen kerran ovat entiset keittiöpyyhkeet tulleet tiensä päähän; haalistuneet, nuhjaantuneet ja pinttyneet. Ikuinen ärsytyksen aihe keittiöpyyhkeiden elinkaaressa on värien haalistuminen. Värien hiipuminen on erityisesti ongelma painokuvioiduissa pyyhkeissä, joissa värit menettävät hehkunsa pahimmassa tapauksessa jo muutaman pesun jälkeen. Tekstiiliartenomi minussa heräsi talviunilta ja päätinkin seuraavaksi hankkia keittiöön kudottuja pellava/puuvilla pyyhkeitä. Kudotun tuotteen etuhan on se, että väritystä ja kuvioita ei ole painettu kankaan pintaan, vaan kuviointi saadaan aikaiseksi läpivärjättyjen loimi- ja kudelankojen vaihteluilla sekä erilaisilla sidoksilla. Plussana on yleensä myös kudottujen tuotteiden kaksipuoleisuus eli kuviointi näkyy tuotteen molemmin puolin. Suomalainen Lapuan kankurit on perinteikäs kudottujen tuotteiden valmistaja ja ilokseni esim. heidän keittiöpyyhevalikoimansa on runsas. Ylle poimin Lapuan kankureiden mallistosta muutamia suosikkejani. Nämä ovat vain murto-osa koko tarjonnasta, sillä valinnanvaraa on sekä kuoseissa että niiden värisarjoissa. Yksi ostoshaave poikii monesti muutaman lisää ja niin kävi nytkin. Näin talvikauden kynnyksellä ihastuin myös Lapuan kankureiden villahuopiin.

Pieniä keltaisia hankintoja...

eli Ballografin kynä ja N.U.D. Collectionin jatkojohto.

"Syksy on ja kesä on pois, talvea ootellaan..."



Amerikkalainen puolukka-piimäpiiras

Onko kukaan muu laulanut ala-asteen musiikintunnilla tätä haiketunnelmaista ja melodialtaan mollivoittoista laulua? Minun lapsenpäähäni tämä surumielinen syksylaulu syöpyi ikuisiksi ajoiksi ja huomaan laulelevani tätä laulua joka syksy ensimmäisten syksynmerkkien koittaessa. Laulussa kerrotaan kesän loppumisesta, luonnon vähittäisestä hiipumisesta lepoon ja talven odotuksesta suurella haikeudella. Mutta eihän syksyn tarvitse olla murhetta ja surua! Syksystä löytyy monta ilonaihetta. On sekä silmän että vatsan ruokaa. Loistavia värejä ja maistuvia metsän antimia. Jos kesä onkin valkovihreä niin syksy on hehkuvan punainen!

Entinen koti

Kuvat: Mika Leskinen, G & M kiinteistövälitys

 

Asuntoa vaihdettaessa ja myytäessä on yleensä niin kiire, että vanhan asunnon kuvamuistojen tallentaminen usein unohtuu. Entisen kotimme myynti- ja muuttotohinoissa muistin onneksi tallentaa käyttämämme kiiteistövälitysfirman (G & M kiinteistövälitys) ottamat mainiot myyntikuvat ex-kodistamme. Siivosin kuva-arkistojani ja ko. kuvat tupsahtivat esiin unholasta. Toukokuussa kirjoitin Katja Lindroosin Momo -kirjasta postauksen ja kerroin, että olen lähes koko ikäni asustellut ja viihtynyt 70-lukuisissa kerrostaloissa ja lähiöissä. Entinen kotikin sujahtaa tähän minulle mieluisaan MOMO-lokeroon. Ulkoa askeettisen karu ja laatikkomainen elementtikerrostalo, jonkun mielestä hyvinkin ruma yksilö. Sisällä kuitenkin runsaasti valoa ja tilaa. Remontoinnin kannalta asunto oli unelmakohde, sillä siellä ei ollut lainkaan kantavia seiniä, ainoastaan kantavat pylväät kulmissa ja asunnon keskellä. Eli asunnon tilat olivat helposti muunneltavissa ja teoriassa kaikki seinät olisi ollut mahdollista purkaa. Tyydyimme kuitenkin ainoastaan purkamaan vaatehuoneen, jonka tilalle teimme liukuovikaapiston tilanjakajaksi ja olohuoneen yhteyteen työskentelyalkovin. Lisäksi poistimme seinän keittiön ja olohuoneen väliltä, jolloin valo pääsi vapaasti virtaamaan läpi asunnon. Haikeudella katselen kuvia. Pidin asunnosta kovasti, mutta muutettava oli, kun perhe lisi yhdellä Piiperoisella.