2014/12/24

Valkeaa Joulua!




Vain valkeata joulua mielessäin ootan minä ain, sillä hangen hohteessa vain
joulurauhan tunnen rinnassain.

Melodia and Sanat: Irving Berlin; Finnish translation: Kullervo

JOULUILOA!

Tule joulu kultainen






Aloittelin kodin joulukostyymiin pukemisen jo marraskuun puolella jouluvaloja virittelemällä. Paperitähdet löysivät tiensä ikkunaan sekä lediketjut ja kynttilät  sinne sun tänne kodin kirkastukseksi. Haluaisin joka vuosi pitää kodin joulukoristukset simppeleinä ja määrältään niukkana, mutta yleensä jouluun mennessä tämä periaate on unohtunut ja jouluhulluus on saanut yliotteen. Tänä vuonna en hankkinut uusia koristeita, vaan kaivelin kaappien kätköjä. Punainen väri on muutaman vuoden tauon jälkeen lempparini mm. viime vuoden jouluALEsta hankitun Marimekon joulukalenterin muodossa. Joulukasveista halusin kokeilla uutuutena huonekuusta. Nähtäväksi jää säilyykö se ensi jouluun. 

2014/12/22

Hämärän hyssy









Tänään on vuoden lyhyin päivä. Päivän- ja auringonvalo on minimissään, mutta keinovalon määrä maksimissaan. Ihmiset käyvät kynttilöin ja valosarjoin taistoon pimeyttä vastaan. Talojen ja torien ohi kulkiessa saa fiilistellä lukemattomista ikkunoiden joulutähdistä ja tuikkivista valopisteistä. Joulu ja joulun odotus tekevät lähes katkeamattomasta hämäryydestä siedettävää ja saavat luonnonvalon puutteen unohtumaan. Päivän parhaita hetkiä ovat varhaiset aamut kynttilän valossa, lehteä lukien ja vaimeaa joulumusiikkia kuunnellen. Kodin valosyleilyyn on taivaallista käpertyä. Hämärän hyssy tuo ja luo joulutunnelman.

2014/10/25

Ja syksy tuli



Olen potenut jo pidemmän aikaa taudinkuvaa blogiväsymys, joka varmaan alkuinnostuksen jälkeen taitaa tavoittaa toisinaan jokaisen bloggaajan. Mukavasta harrastuksesta tuleekin yhtäkkiä pakkopullaa. En ole koskaan ollut mikään tiuha ja tuottelias postausten väsääjä, mutta nyt syksyn kuluessa into istahtaa tietsikalle on lopahtanut lähes nollaan. Kaikki muu aktiviteetti houkuttaa ja koukuttaa enemmän. Erityisen aktiivisesti olen koko syksyn yrittänyt kohottaa kuntoani, sillä pidin kesän aikana täydellisen liikuntatauon, mikä kyllä sitten näkyi ja tuntui kun vihdoin sain itseni liikkeelle. Jalka ei noussutkaan niin rivakasti kuin vielä keväällä. 

Blogiväsyn vuoksi olen myös mietiskellyt blogini tarkoitusta. Kun aloittelin, ajatuksenani oli keskittyä kodinsisustamiseen, mutta pian blogin aihepiirit rönsyilivät laajasti lapsiperheen arjen ympyröihin. Nykymuodossaan blogini toimii arjen sattumusten valokuvapäiväkirjana ja muistilehtiönä. Teemat liikkuvat mukavista lapsiperheen hetkistä, kirppislöytöihin, ruokaohjeista sisustusideoihin ja vaateostoksista kirjoihin. Satunnaisia otoksia silloin tällöin ja sieltä täältä elämän varrelta. Aiheita ja kirjoittamistani kuitenkin rajoittaa ja vaikeuttaa jo alusta asti ottamani tiukahko linjaus sekä omasta että läheisteni yksityisyydensuojasta. Periaatteenani on ollut pitää selvä raja julkisen ja yksityisen välillä ja toimia blogissani sekä itseni että muun perheeni osalta lähes anonyymisti. Tylsää ajattelee varmaankin moni, mutta haluan kunnioittaa mieheni toivetta olla esiintymättä nettijulkaisuissa ja lasteni osalta koen velvollisuudekseni vanhenpana kunnioittaa myös heidän oikeuttaan yksityisyyteen. Kumpikaan lapsistani ei ole kyllin vanha ja kykenevä tekemään päätöksiä julkisuusasiassa (vaikkakin vanhempi heistä on kyllä blogista innoissaan), joten pyrinkin osittain rajoittamaan heistä bloggaamista sekä miettimään ja valitsemaan todella tarkasti heistä julkaisemani tekstit ja kuvat. Varovainen suhtautuminen nettijulkaisemiseen juontuu osittain ammatin kautta, mutta A) kuulun myös luonteeltani niihin ihmisiin, joilla ei ole tarvetta eikä halua jakaa julkisesti koko elämäänsä sekä B) kuulun sukupolveen, jolle sosiaalinen media on myöhemmällä iällä opittu hyödyllinen, mutta ei pakollinen kommunikoinnin väline. Ilmankin Twitteriä, Facebookia, Instagramia ja blogeja tulee toimeen.

Mutta nyt riittää julistaminen ja paasaus. Jatkossakin siis, aina kun inspis iskee, niin Ruusa tarjoaa Ruusanmarjoissa murusia sieltä täältä lapsiperheen arjen varrelta, mutta ei koko kakkua :).

Hyvästit syksylle, tervetuloa talviaika!


2014/09/01

Kirppislöytöjä elokuulta







Sain sen vihdoinkin. Nimittäin Ebba Masalinin kuvittaman koulun kasvitaulun. Kirppistutkani etsimessä on jo pidemmän aikaa ollut mustapohjainen Ebban kasvitaulu, mutta tauluja on ollut tarjolla harvakseltaan ja ne ovat yleensä olleet myös kovin hintavia. Viikko sitten kuitenkin tärppäsi ja Kuopion Automuseon järjestämiltä Rompepäiviltä löysin vihdoin etsimäni. Mukavalla myyjättärellä oli opetustauluja tarjolla useampaakin eri sorttia, joten taulun valinnassa meni tovi jos toinenkin. Koska taulun sijoituspaikkana on keittiö, niin päädyin lopulta valitsemaan perisuomalaisen ruokakasvin eli potun. Ja taulun 30 euron hintakaan ei enää pitkän etsinnän jälkeen hirvittänyt, koska vastaan on tullut myös huimia 80 euron hintapyyntöjä. Joten tyytyväinen olen. Soma taulu tuo mieleen koulunkäyntini ensimetrit. Ala-asteaikoinani ei ollut videotykkejä, power pointteja, internettiä eikä älytauluja, vaan pahviset opetustaulut olivat täyttä päätä aktiivikäytössä. Nostalgian siipien havinaa siis...

Lemppari kasvitauluni lisäksi elokuu tarjosi kirppisrintamalla muutaman pikkuyllärin: Aarikan kynttilänjalan, rottinkisen kukkapylvään, siniraitaisen Marianne -purkin sekä kaksi Marimekon "Rati riti ralla" -kuppia. Ja näihin kaikkiin rahaa upposi reilusti alle 20 euroa. Hyviä diilejä siis kaiken kaikkiaan.

2014/08/14

Kesän satoa kirpputoreilta





 
Mitäpä jäikään Ruusan kirppishaaviin kesän aikana?

- Tuohivirsut
ja
- Hopealangasta virkatut korvakorut
ja
- Kirjoja, kirjoja, kirjoja
ja
- Purkkeja, purkkeja, purkkeja
ja ...

2014/08/05

Alesta

 

Kuva: Marimekko

Kesän alennusmyyntejä en ole tänä vuonna kiertämällä kierrellyt. Syynä alejen skippaukseen on ollut mitä mahtavimmat ilimat. Mutta vuosittainen täsmäisku Marimekon kesä ALEEN oli kuitenkin pakko tehdä. Normihintaiset marituotteet köyhdyttävät kukkaroa sen verran reippaasti, että yleensä teen Marimekko hankinnat sesonkien lopussa, ale rekeistä ja laareista. Marimekon tuotteet ovat ajattomia, joten mitä väliä sillä lienee milloin tuote on löytänyt tiensä vaatekomeron tai astiakaapin uumeniin. Marialesta löytyikin tänä kesänä suhteellisen järkevään hintaan jotain sekä äidille että tyttärelle. Piiperoisen päiväkotielämän ensiaskelten opetteluun tarttui mukaan kivan pirtsakka Rekkomekko 2. Itselleni päädyin hankkimaan musta-valko raidallisen Matikka -tunikamekon, joka on osoittautunut kesähelteiden parhaimmaksi pukineeksi. Nappiostos siis. 
Kesän ALE ostoksiin sorruin sattumalta myös Citymarketin ruokaostosten lomassa. Marketin lakanahyllyn reunassa komeili säihkyvän oranssi -50% :n lappunen ja puolen hinnan alesta tiensä kotiin löysivät kauan himoitsemani Finlaysonin Oiva-pussilakanat. Oivallisen onnekas ostos:).

2014/07/29

Kesäbreikki



 
 

 

 






 





Ruusa blogeineen on viettänyt kuukauden verran lokoisia huilipäiviä helteessä paistatellen. Heinäkuun päivät ovat vierähtäneet pääosin mökillä nettiyhteyden tavoittamattomissa, huoletonna leksotellen. Perheloma aloitettiin kesä-heinäkuun vaihteessa pienellä kotimaanpyrähdyksellä Vaasaan ja Ähtäriin. Suomen kesäsää vilautteli länsirannikon reissun aikana karuimpia kasvojaan kun lämpötila pysytteli sitkeästi alle 15 asteen. Mutta Strömsö, Wasalandia, Tropiclandia ja Ähtärin eläinpuisto tulivat kuitenkin iloittua ja koettua. Tropiclandian ulkovesipuisto jätettiin suosiolla tällä kertaa väliin ja keskityimme sukeltelemaan sisäkylpylän trooppisessa ilmastossa. Mut kun heinäkuun alkupäivät sivuutettiin, niin sen jälkeen kesäsää on todella hellinyt lomailijaa. Ei voi valittaa. On se ihanainen tää Suomen suvi. Ja vielähän kesää on tovi jäljellä. Sienet ja metsämarjat odottavat metsässä noutajaansa...